Selvitämme kivun, univaikeuksien ja muiden häiriötilojen syyt uusimmilla menetelmillä ja pitkällä kokemuksella.

Voisimmeko palvella sinua?

Arvioi tarpeesi tutkimuksiin tekemällä helppo, nopea ja ilmainen testi.

Unihäiriö­tutkimukset

Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnostiikkaan käytetään ns. suppeaa unirekisteröintiä eli yöpolygrafiaa. Tutkimus voidaan tehdä helposti kotona, ja tutkittava voi nukkua omassa sängyssään tutkimuksen aikana. Potilas saa käyttöopastuksen jälkeen laitteiston mukaan kotiin. Anturit on suunniteltu niin, että tutkimus onnistuu luotettavasti. Mittaustapa ja tulokset ovatkin vertailukelpoiset sairaaloissa ja klinikoilla tehtävien unirekisteröintien kanssa.

Tutkimus on optimoitu uniapnean havaitsemiseen, mutta mittausantureiden avulla voidaan selvittää myös lievempiä häiriöitä, kuten asentoriippuvainen hengityshäiriö, kuorsauksen määrä ja esiintyminen eri asennoissa sekä jalkojen liikehäiriö. Löydökset arvioidaan määrällisesti, esim. apneoiden lukumäärä tuntia kohti eri asennoissa.

Ennen hakeutumista tutkimukseen kannattaa täyttää unitutkimuskysely.

Syitä hakeutua tutkimukseen ovat

  • uniapnea
  • kuorsaus
  • muut unenaikaiset hengityshäiriöt
  • unenaikainen jalkojen liikehäiriö, levottomat jalat
  • päiväväsymys, ”pakonomainen nukahtelu”
  • muut elimelliset (orgaaniset) unihäiriöt
  • epätyypillinen väsymys, uupumus, ”burn-out”,
  • virkistämätön yöuni – elimellisen unihäiriön poissulkeminen

Suppea unipolygrafia sisältää seuraavat mittaussignaalit

  • Ilmavirtaus: anturi sierainten edessä
  • Happisaturaatio, SpO2: pulssioksimetri kiinnitettynä sormeen
  • Hengitysliikkeet: liikeanturinauhat rintakehän ja vatsan ympäri
  • Jalkojen liikkeet: anturit säärien iholle
  • Nukkumisasento: asentoanturi rekisteröintilaitteessa rintakehän päällä
  • Liikeaktiivisuus: liikeanturit rekisteröintilaitteessa
  • Kuorsausääni: mikrofoni rekisteröintilaitteessa

Kokoyön pulssioksimetria eli kvantitatiivinen saturaatioanalyysi (KvaSa)

Rekisteröinti tehdään käyttäen yhtä sormeen ja ranteeseen asetettavaa anturia. Signaalista saadaan ODI3-arvo, joka vastaa AHI-arvoja, joten rekisteröinnistä saadaan viite uniapneaan tai sen poissulkuun ja mahdollisen uniapnean vaikeusasteeseen.

Kyseessä on erityisesti uniapnean seulontaan tarkoitettu tutkimus, joka myös voi johtaa jatkotutkimuksiin.

ODI3 = Happikyllästeisyyden laskujen määrä tunnissa.

<5: normaali; 5-15: lievä poikkeavuus; 15-30: keskivaikea poikkeavuus; >30: vaikea poikkeavuus.

Lisäksi signaalista voidaan määrittää kehon yönaikainen palautuminen (pulssiin perustuen) sekä mikrohavahtumisten määrä.

Tutkimuslausunnon tekee kliinisen neurologian erikoislääkäri, ja siinä otetaan kantaa tuloksen merkitsevyyteen ja hoidon tarpeeseen.

Neuroklinikka Helsingissä tehtävät unihäiriötutkimukset

  • Ambulatorinen Uniapnea / Kuorsaustutkimus/ Uniapnean kotirekisteröinti Kela-koodi 1784
  • Uniapnean seulontatutkimus: Kokoyön pulssioksimetria eli kvantitatiivinen saturaatioanalyysi (KvaSa),  Kela-koodi: 2426

Lähetteellä / Ilman lähetettä

Usein kysyttyä

  1. Varaa sinulle sopiva aika
  2. Saavu klinikallemme sovittuna aikana. Osoite on Kaisaniemenkatu 1 B a 7. krs, Helsinki
  3. Varaa käynnille 30 minuuttia.
  4. Käynnillä saat opastuksen sekä laitteiston kotona tehtävään unitutkimukseen. Unitutkimuslaite on pieni, noin käsilaukun kokoinen. Illalla ennen nukkumaan menoa tutkimuslaite kiinnitetään paikoilleen. Tutkimuslaite käynnistyy automaattisesti. Aamulla tutkimus on valmis ja tutkimuslaite irrotetaan.
  5. Tutkimuksen jälkeen palauta laite klinikallemme sinulle sopivana ajankohtana, kuitenkin viimeistään rekisteröintiä seuraavana päivänä sinulle sopiva ajankohtana.
  6. Lääkärimme käy unirekisteröintisi läpi. Saat vastauksen mahdollisesta uniapneasta noin viikon sisällä tutkimuksen palautuksesta. 

Kaikissa kysymyksissäsi tutkimukseen liittyen, olethan yhteydessä:info@neuroklinikka.fi tai 010 346 5540

Tutkimus onnistuu yleensä erittäin hyvin. Useimmiten valtaosasta yötä saadaan mittaustuloksia, joiden perusteella unihäiriö voidaan osoittaa tai sulkea pois. Laitteet on suunniteltu niin, etteivät ne häiritse olennaisesti unta. Nukahtamis- tai unilääkkeitä ei tarvita. Vaikka yöuni tuntuisi tavallista lyhyemmältä, saadaan silti useita tunteja mittausta.

Laitteen noutamisen yhteydessä annetaan huolellinen opetus. Lisäksi aiheesta on video, josta voi kotona varmistaa asennuksen onnistumisen.

Kyselyillä varmistetaan se, että kokeessa nukuttu yö vastaa tutkittavan tyypillistä yöunta mahdollisimman hyvin ja antaa näin vastauksen ongelmiin. Kyselyillä kartoitetaan myös unihäiriöihin liittyviä seikkoja, kuten päiväväsymystä. Ne täydentävät tutkimuslöydöstä, ja niiden tiedot tulevat oman hoitavan lääkärin käyttöön.

EEG-tutkimukset

EEG-tutkimuksien (aivosähkökäyrä) ja Uni-EEG-tutkimuksien avulla tutkitaan aivojen sähköistä toimintaa. Yleisiä syitä tutkimukseen lähettämiseen ovat erilaiset kohtaukselliset oireet ja tilat.

EEG-tutkimuksessa päänahkaan kiinnitetään elektrodit eli mittausanturit joustavan kangas- tai verkkomyssyn avulla. Mittauksen aikana tutkittava makaa selällään vuoteella tunnista puoleentoista tuntiin, ja erityisesti lapsille tehtävissä tutkimuksissa mukaan halutaan myös torkkumista ja unta. Tutkimus on kivuton, eikä sillä ole jälkivaikutuksia.

Kliiniseen neurofysiologiaan perehtynyt sairaanhoitaja suorittaa EEG-rekisteröinnin, ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri laatii tutkimuksesta lausunnon. Tutkimuksiin valmistautumisesta annetaan tutkittaville erilliset ohjeet.

Neuroklinikka Helsingissä tehtävät EEG-tutkimukset

  • EEG-aivosähkökäyrätutkimukset, elektroenkefalografia

  • EEG tavallinen Kela-koodi 1287
  • 
EEG Unitutkimus Kela-koodi 1298
  • 
EEG lapset

Lähetteellä

Usein kysyttyä

Tutkimustilanne on korostetun rauhallinen. Mikäli lapsen halutaan nukkuvan tutkimuksessa, annetaan valvotusohjeet edeltävää yötä varten tai tutkimus tehdään päiväuniaikaan. Lasten tutkimuksissa ja valvottamisen jälkeisissä tutkimuksissa on aina oltava mukana saattaja. Hänen on syytä huomioida mahdollinen oma väsymyksensä esimerkiksi autolla ajon suhteen.

Vilkkuvaloaktivaatiota käytetään lapsilla ja nuorilla. Se ei aiheuta vaaraa eikä kohtauksia. Mikäli se aiheuttaa aivosähkötoiminnan muutoksia, hoitaja havaitsee tämän ja tutkimuksen kestoa voidaan lyhentää.

Hyperventilaatiio, eli voimakas syvä hengittäminen, aktivoi aivojen toimintaa. Sitä käytetään etenkin lapsilla ja nuorilla kohtauksellisten oireiden selvittelyssä. Mikäli se aiheuttaa poikkeavia oireita, voidaan tutkimuksen kestoa lyhentää.

EEG on aivojen toiminnan tutkimus, kun taas röntgen- ja magneettitutkimukset kuvaavat rakennetta. EEG antaa tietoa erityisesti aivojen kohtauksellisista poikkeavuuksista. Se täydentää muita aivojen tutkimustuloksia. Epilepsiassa ja sen epäilyssä EEG on tärkein aivojen tutkimusmenetelmä.

ENMG-tutkimukset

Elektroneuromyografia-tutkimuksella (“ENMG”, “hermoratatutkimus”, “hermo-lihas-sähkötutkimus”) selvitetään ääreishermojen vaurioita, toimintahäiriöitä, pinteitä, hermojuuren vaurioita, polyneuropatiaa ja lihassairauksia. Yleisiä syitä tutkimukseen lähettämiseen ovat kiputilat, puutumisoireet, tunnonalenema tai tuntohäiriö, hermopinne ja lihasheikkous.

Hermojen johtonopeuksia tutkittaessa ihon pinnalle kiinnitetään tarraelektrodeja esimerkiksi ranteeseen. Tämän jälkeen hermoa aktivoidaan heikolla sähköärsykkeellä ja mitataan tutkimuslaitteen avulla hermojen johtonopeudet. Usein tutkitaan myös lihasten EMG-toimintaa, jolloin käytetään akupunktioneulaa muistuttavaa, lihakseen asetettavaa ohutta neulaelektrodia. 

Tutkimus tehdään potilaan oireiden ja lähettävän lääkärin tutkimuspyynnön edellyttämässä laajuudessa, ja sen suorittaa kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri.

Tutkimus ei vaadi mitään erityisiä esivalmisteluja. Varsinainen tutkimus kestää noin puoli tuntia, eikä sillä ole jälkivaikutuksia.

Neuroklinikka Helsingissä tehtävät ENMG-tutkimukset

  • ENMG tavallinen, yhden raajan tai ongelman tutkimus, Pt-ENMG-2 (1302)
  • ENMG suppea, 1-4 lihaksen tai hermosegmentin tutkimus, Pt-ENMG-1 (1301)
  • ENMG laaja, usean raajan tai ongelman tutkimus, Pt-ENMG-3 (4921)
  • ENMG erikoistekniikka Pt-ENMG-Et (1303)
  • ENMG myasteniatutkimus Pt-ENMG-My (1310)

Lähetteellä

Usein kysyttyä

Tavallinen kommentti tutkimuksen jälkeen on, että tutkimus oli vähemmän epämiellyttävä kuin osasi odottaa. Sähköstimulaatiot ovat vaarattomia ja lieviä: ne muistuttavat voimakkuudeltaan lihaskipujen hoitoon yleisesti käytettävää Tens-sähköhoitolaitetta. Neulatutkimuksen yhteydessä toimitaan aina niin, että pistettäviä kohtia olisi mahdollisimman vähän ja kipu olisi vain hetkellistä.

Jos oireet ovat kestäneet alle neljä viikkoa, on hyvä varmistaa Neuroklinikka Helsingistä etukäteen, kannattaako tutkimukseen tuloa lykätä, jotta kaikki ENMG:n löydökset ovat luotettavia.

Jotta tutkimus onnistuisi helposti, ihon pitäisi olla riittävän lämmin eikä se saisi olla rasvainen. Hyvä peseytyminen, lämmin pukeutuminen ja saapuminen ajoissa ovat siis toivottavia. Tutkimusalue riisutaan, joten tutkimuksessa tarvitaan lyhyet alusvaatteet. Mahdollisesta verenohennuslääkityksestä ja -vuotosairauksista sekä veren tulehdussairauksista (hepatiitti jne.) tulee kertoa ennalta. Lisäksi aiemmat tutkimuslausunnot on hyvä ottaa mukaan.

Tutkimuksen jälkeen tutkitut lihakset voivat hetken aristaa, mikä menee yleensä ohitse vuorokauden kuluessa. Myös mustelmat ovat mahdollisia. Tutkimuksen jälkeen voi harrastaa liikuntaa, saunoa ja uida normaalisti.

Tutkimuksen kohdentaminen on helpompaa, kun oirejakauma on valmiiksi tiedossa. Oireiden luonne ja jakauma tulevat selkeimmin esiin piirtämällä. Joskus voi olla vaikea erottaa toisistaan puutumista, tunnottomuutta ja herkistymistä, mutta se ei ole keskeistä piirroksessa.

ENMG mittaa hermojen ja lihasten toiminnan häiriötä, jotka aiheuttavat kipuja ja muita oireita; kuvantamistutkimukset kuvaavat rakenteita. Hermopinteen tutkimuksessa ENMG on herkempi kuin muut tutkimukset.

Vastaus pyritään saamaan samana tai seuraavana päivänä. Mikäli vastauksella on kiire, siitä on hyvä ilmoittaa etukäteen.

QST-tutkimukset

Kvantitatiivinen tuntokynnystestaus (QST, quantitative sensory testing) on neurologisia oireita kartoittava ja useimmiten ENMG-tutkimusta täydentävä erikoistutkimus. Neuroklinikka Helsinki on pääkaupunkiseudun ainoa yksityislaboratorio, jossa tutkimus on saatavilla.

Tuntokynnystutkimukseen lähetetään epäiltäessä sellaista kiputilaa, joka ei johdu elimistön vammasta, rasitustilasta tai ruhjeesta vaan hermosäikeiden tai hermojärjestelmän herkistymisestä tai muusta poikkeavasta toiminnasta, kuten neuropaattisesta kiputilasta. QST-tutkimuksella voidaan selvittää myös vaurioiden jälkeisiä pitkittyneitä oireita, jotka eivät enää selity tavallista hitaammalla paranemisella.

Oireita tutkiva ja hoitava lääkäri voi lähettää tuntokynnysmittaukseen mm. seuraavista syistä:

  • pitkittynyt kipuoire, joka on epätavallinen luonteeltaan, jakaumaltaan tai häiritsevyydeltään
  • muuntunut pintatunto, jossa on kivulias, herkistynyt luonne
  • huonosti toipuva vamma, etenkin hermovamman jälkitila
  • harkittaessa ns. hermokipulääkkeiden tai kipukynnyslääkkeiden aloittamista

Oma hoitava lääkäri antaa ohjeet kipulääkkeiden käyttöön ennen tutkimusta. Koska tutkimuksessa mitataan tuntokynnystä, ylimääräisiä lääkkeitä ei kannata ottaa, ja ”tarvittaessa” otettavia lääkkeitä kannattaa olla käyttämättä ennen tutkimusta.

Tutkimuksen aikana käydään läpi eri ärsykkeitä ja niiden koettua voimakkuutta. Ärsykkeissä ei edetä kipuun, vaan kun kiputuntemus havaitaan, ärsyke keskeytetään.

Neuroklinikka Helsingissä tehtävät QST-tutkimukset

  • Kela-koodi 2823 (Pt-ST-Et, tuntokynnysmittaus, QST)
  • 2824 (Pt-ST-Vib, värinätuntokynnyksen mittaus)
  • 2823K (Pt-ST-Et, tuntokynnysmittaus, kasvojen alue, laaja QST tutkimus)

Lähetteellä

Usein kysyttyä

Mittaukset toistetaan hakemalla esimerkiksi kolme kertaa värinä-, kylmä- ja lämmintuntemus. Toistettavuus osoittaa todellisen hermon havaintokynnyksen.

Tyypilliset mittausalueet ovat käden ja jalkaterän alueet. Mittaustuloksia voidaan verrata oikean ja vasemman puolen välillä. Kasvokivuissa mitataan eri alueita kasvoissa. Paikallisissa oireissa tuloksia voidaan verrata terveeseen puoleen.

Tutkimuksella ei pahenneta kipuoireita. Mittauksen aikana tutkittavan tulee kyetä keskittymään havaintoihin.

Tuntokynnys täydentää ENMG-mittauksia ja kartoittaa joitakin oireita paremmin kuin mikään muu tutkimusmenetelmä. Se antaa usein lisätietoa erilaisten hoitomuotojen mahdollisista hyödyistä.

Tutkimuksen kohdentaminen on helpompaa, kun oirejakauma on valmiiksi tiedossa. Oireiden luonne ja jakauma tulevat selkeimmin esiin piirtämällä. Joskus voi olla vaikea erottaa toisistaan puutumista, tunnottomuutta ja herkistymistä, mutta se ei ole keskeistä piirroksessa.